097. Puomeja & maastoilua

Terve! Kirjottelen nyt eilisiä ratsasteluja tämän päivisiä. Eilen en tiedä miksen kirjottanut, mutta menin puomeja ja koiteltiin, sitä geeliä satulahuovan ja Tuiman väliin, mutta silleen se ei toiminut. Sillä välin, kun Tuima söi heiniään kävin laittamassa kolme puomia laitsalle. Sitten kävin laittamassa Tuimalle vielä suitset ja lähdettiin laitsalle. En mennyt koko aikaa puomeja, vaan laukkailin kentällä. Aluksi menimme siis puomeja, joissa Tuima meni ihan kivasti. Menimme molempiin suuntiin ja sitten totesin, että voitaisiin laukatakkin.

Menimme laitsan toiselle puolelle, jossa menimme ympyrälle ja ympyrälle, jossa sitten vielä ravailin ennen laukkoja. Huomasimme, että satula oli myös liukunut eteenpäin, jonka vuoksi Tuima alkoi kiukutella ja aina, kun antoi laukka-avut tuli vain potku. Yritimme jonkin aikaa nostaa Tuiman helpompaan suuntaan, mutta sitten vielä kokeilimme huononpaan suuntaan, johon Tuima nosti hetkeksi laukan...

No lopulta menimme kentälle, jossa sain oikein kunnon "banzai" iskun allani :D. Tunsin kuinka satula valui eteenpäin ainakin 5 senttii :D. Nostimme kuitenkin molemmat laukat ja lopetimme siihen. Emme ole Tuiman kanssa edes laukanneet vähään aikaan, mutta olen taas miettinyt, että tänä perjantaina menemme Anun tunnille. Sillä itse kaipaan, jotain apua :D.

Tänään, sitten meidän oli tarkoitus kokeilla Tuimalle winteccia, tolla geelillä. Kun menimme tallille ja lähdimme maastoon ajattelin aluksi, etten kokeile sille sitä winteccii,  mutta laitoin kuitenkin. Kotoota otin sellaisen noin 5sentin paksuisen satulahuovan mukaan. Laitettiin taasen geeli satulahuovan ja satulan väliin, missä se toimi paremmin. Äiti oli aluksi epävarma, sopiko satula Tuimalle, mutta kyllä se oli ihan sopiva. Itse tykkään ihan perk*leesti tosta wintecistä <33.

Sillä osaan ratsastaa ihan oikeasti tolla satulalla. No soviteltiin, sitä tallissa eka ilman geeliä, mutta silloin satula painoi Tuimaa, joten pistimme väliin se geeli, jolloin se ei enään painanut. Vielä alku lenkkiä äitini käski kokeilla sormilla, mahtuuko kaksi sormeani sään ja satulan väliin ja ne mahtui ja sitten vielä yhdestä toisesta kohtaa, jolloin äitit totesi satulan olevan sopiva. Menimme taasen Aarinkaistentielle, jossa menimme vain käyntiä ja lopussa pienen pätkän ravia.

Tuima kulki tolla satulalla ihan erilailla, kuin tuolla trekkerillä. Sain sen ravaamaan tosi hidasta ja rentoa ravia tosi hyvin. Olin tosi tyytyväinen itseeni ja Tuimaan. Tallissa vielä tarkistimme satulan alle tullee hiki jäljet, jotka olivat hyvin tasaiset eli satula kävi, mutta katsomme vielä, kun menemme pellolla enemmän kovempaa, että mitä satulalle, sitten käy. Mutta maasto meni hyvin <3.
Mukavaa Tiistaita!