0214. Ei kenenkään syy

Moi! Tulihan, sitten pitkästä aikaa pudottua ja koettua hevosen paino oman jalan päällä. Mentiin tallille taas vasta 19 jälkeen ja kävin sitten hakemassa Tuiman tarhasta. Annoin sille heinää ja harjasin Tuiman. Laitoin sille varusteet päälle ja käveltiin etupihalle, jossa menin selkään. Käveltiin alkukäynneiks pitkinohjin peltoa ympäri. Käveltiin, sitten kentälle, jossa otin Tuimaa enemmän tuntumalle ja aloin tekemään, joka kulmassa voltit.  Tuima taipu ihan sika kivasti. 

Kun oltiin niitä tehty, jonkin aikaa tehty joka kulmaan voltteja molempiin suuntiin, menin hetken käyntiä ja siirsin Tuiman sitten raviin. Ravailin eka ihan puolipitkin ohjin uralla ja sitten tein molempiin suuntiin joka kulmaan voltit. Sitten aloin tekemään ravissa ravi-käynti-pysähdys-käynti-ravailuja, että keski kentällä siirsin käynnin kautta pysähdykseen ja suunnanvaihto. Aluks oli pysähdysongelmia, kun Tuima ei millään olisi halunnut pysähtyä keskelle kenttää, mutta jahkattiin niitä niin kauan, että pari kertaa siirtymiset meni ravi-pysähdys-ravi. Olin hyvin tyytyväinen Tuimaan, koska noi on ollu sille aikoinaan hyvinkin vaikeita :D.

    
    Sitten oli laukanvuoro ja siihen tuo otsikkokin on keksitty... Tosiaan..
Aloitin siis laukkamaan oikeaankierokseen. Tuima oli ihan innoissaan ja alussa sai pidätellä tätä innokasta ponia. Olin ajatellut tekeväni laukassa samoja kuin ravissa eli laukka-pysähdys-laukka ja suunnanvaihto, mutta sinne asti en kerennyt suunnitelmissani :D. 
  Tein Tuimalla laukassa ympyrää ja uralla laukkaamista, kunnes, sitten Tuima kompastui luultavasti omaan jalkaansa tai johonkin möykkyyn ja putosin alas selästä. Tuima tietenkin tuli kyljelleen suoraan mun jalan päälle, mutta nous kuitenkin ylös. Älysin, sitten että mulla on viel toinen jalka jalustimessa kiinni, joten aloin hätääntyneenä repimään, sitä irti :D. Noh.. se mikä tässä oli jännittävää oli se, että Tuima ei ampassu karkuun, kun älys mun pudonneen, vaan se odotti, että saan mun jalan irti jalustimesta ja lähti sitten vasta menemään :D.

 Ootin, että äiti tulee, koska en pystynny tekemään mitään, koska jalkaan koski ihan v*tusti.. Äiti sitten autto mut talliin, että pääsen istumaan ja meni sitten metsästämään Tuimaa takapihalta. Noh.. Tuima oli jääny etusistaan kiinni ohjiin, niin se ei ollu edes päässyt karkuun. Äiti otti Tuimalta varusteet ja laitto sille loimen. Ja anto sille ruuan. Kävin kuitenkin viemässä Tuiman tarhaan. 
Muuten ollaan hengissä, mutta jalka on vaan ihan himputi kipee, eikä sillä pysty kunnolla ottamaan painoa.