0246. Kolme unohtumatonta vuotta

Tänään 1.4.2014 tuli täyteen kolme vuotta, kun sain Tuiman. Luulin kyllä, että aika olisi mennyt nopeammin, sillä Tuima on kehittynyt uskomatonta vauhtia ja samalla siitä on tullut paras ystäväni :3. Tuiman kanssa on tullut paljon hyviä  onnistumisia sekä joukkoon on myös mahtunut nämä epäonnistumiset, joita sillon alku aikoina oli melkein joka päivä. 

Tai jos ollaan ihan tarkkoja, niin neljä (2010), koska hoidin Tuimaa vuoden ennenku ostettiin se. Muistan vielä hyvin, kun näin ensimmäisen kerran pienen, laihan ja kolmella jalalla pomppivan ponin laitumella.  Halusin mennä kuvaamaan muita hevosia, joten menin Tuiman tarhaan. Tuima katsoi minua pienillä silmillään laitumen toisesta päästä ja kun aloin kuvaamaan muita hevosia, Tuima ontui luokseni ja rapsuttelin sitä, joka kerta kun menimme tallille. 

Valitan, etten löytänyt Tuimasta sitä ekaa kuva o.O

Ja koska sen omistaja kävi noin kerran kuussa katsomassa omia hevosiaan, niin päätetiin kysyä olisko mahdollista alkaa liikuttamaan Tuimaa ja vanha omistaja suostui siihen. Tosiaan olihan se hieman hankalaa aluksi, koska Tuima ontui edelleen, vaikka olimme yrittäneet antaa sille särkylääkettä. No ratsastelin Tuimaa, sitten useita kertoja viikossa, sen mitä poni vain jaksoi.

Lopulta poni alkoi näyttämään lihoamaan ja voimaan paremmin. Se pääsi tarhaamaan vuoden ikäisen orin kanssa. Seuraavana ongelmana ilmenikin tämä maastoilu...
Ruvettiin käymään maastossa pieniä lenkkejä, ne muutaman kerran päästiin käymään ihan kävelemässä, mutta sitten tapahtui tämä, mikä teki meille pitkän maastoilu lopetuksen, vaikka hyvin tiedettiin, että olisi vain pitänyt lähteä sen kanssa.

23.5.2011

Eli siis olimme ajamassa Tuimaa tiellä ja tallin omistaja oli ratsastamassa neljä vuotiaalla tammalla "perähevosena". Maasto meni muuten hyvin, kunnes sitten päästiin takaisin pihatielle ja siellä tiellä, sitten meni auto aikas kovaa, jota tuo nuori tamma, sitten säikähti ja hyppäs eteenpäin suoraan kärryihin ja Tuima säikähti ja lähti, sitten tottakai karmeaan laukkaan, mutta saatiin onneks pysäytettyä ja seuraavan kerran, ku mentiin maastoon, niin se ei ollutkaan enään niin helppoa, kun Tuima oli alaknut pelätä autoja, joten emme maastoilleet enään hetkeen.

Ja kun uskallisimme jälleen maastoon, pidimme pitkään Tuimaa perähevosena, että ratsastin sillä. Tuon takia en saanut käydä silloin edes yksin maastossa ja en vielä varmaan nytkään, ellen olisi sillon kerran vain päättänyt ja lähtenyt :D.

5.6.2011

Samana kesänä ilmeni vielä Tuimalle kesäihottuma, joten se ei ollut mikään maailman upein näky sinä kesänä, kun emme vielä osanneet auttaa Tuimaa paremmin.
Kun seuraava vuosi koitti eli 2011 juuri tänään Tuiman omistaja oli muuttamassa lontooseen, joten hän kysyi meiltä haluammeko sen, koska muuten se olisi mennyt teuraaksi. No ostimme sen sitten ja en ole kyllä päivääkään katunut Tuiman ostoa :3. Odotan innolla kesää, että pääsemme maastoilemaan, treenamaan ja ehkäpä uimaan Tuiman kanssa<3.

16.5.2013